Espanjan kuulumiset

Hola ihmiset! Tääl mä kirjottelen peiton alta Malagasta. Viikko kulunu kisoista ja sitä rupee pikkuhiljaa tajumaan, että oli oikeesti siellä lavalla. Siistiä! 

Kroppa ja mieli on palautunu suht hyvin. Ainut vaan, että täällä espanjassa on kiusauksia riittämättömiin! Kadulla kävellessä tuoksuu vastapaistettu patonki ja churrot. :D Noh pää kovana vaan ohi ettei lähe ihan lapasesta tää touhu.

 Treenit alotin heti maanantaina. Oon käyny juoksemassa joka aamu ja sen lisäksi oon vetäny parit loikkatreenit. Huomaa kyllä jaloissa et ei olla vähään aikaan loikittu.. haha ;D Ihan erilainen buusti kyllä treenaamiseen täällä, kun kotisuomessa ;) 

Kelit ovat olleet suotuisat sekä ilta- että aamutreeneille. Mikä sen parempaa kun treeni hyvien ystävien kanssa ilta-auringossa palmujen alla ;)

Huomenna alotan punttitreenit paikallisella salilla.. Jännää! Kirjottelen sit lisää treenejen kulusta täällä ;) 

Seuraava kisatavotekkin on lyöty lukkoon valmentajan kanssa. Siitä sit myöhemmin lisää ;) Elämä hymyilee :) Tämmöset pikaset kuulumiset tähän väliin. Hyvää pääsiäistä kaikille!

Ei se päämäärä vaan matka

Kisaviikonloppu  on paketissa! Oon tosi väsyny, mutta onnellinen :) Kunto oli just sitä mihin pyrittiin mun valmentajan kanssa ja en voi olla muutakun tyytyväinen omaan suoritukseeni. Tällä kertaa se ei vaan riittäny loppukilpailuun. Tietty oon pettyny, kun en päässy finaaliin. Oltiin koutsin kanssa niin kauan hiottu mun t-kävelyä, mutta tää on kilpaurheilua! Aina joku voittaa ja joku häviää. Tässä lajissa se pärjää kenestä tuomarit tykkää. Urheiluun kuuluu niin pettymyksen kuin ilontunteetkin. 

Mun dietti aika on ollu uskomattoman ihanaa ja oon nauttinu treeneistä täysillä. Niinkuin kaikessa urheilussa itse kisa on vaan pieni osa koko projektia, se on tärkeintä että nauttii siitä mitä tekee. Sijoitusta lukuunottamatta odotukset täyttyivät. Niinkun oon jo aiemmin kertonut tää koko projekti on muuttanu mun elämän. Tähän matkaan on mahtunu paljon naurua, kipua, pettymyksiä, iloa, vihaa ja kyyneleitä mutta mitään en vaihtais pois. 

Mulla oli maailman parhaat tukijoukot <3 Oon kiitollinen, että omistan näin paljon ihania ihmisiä mun ympärillä <3   Kiitos kaikille ihanille jotka on ollu mun mukana koko matkan ajan. Ilman teitä en ois sinne lavalle noussu! Oon päässy tutustuun ihan huippuihmisiin ja haluunkin kiittää myös meijän ihanaa Teamia, te ootte korvaamattomia :) Ja ennen kaikkea kiitos mun ihanalle valmentajalle Heidille, joka usko mun pärjäämiseen loppuun asti. Heidi ei oo vaan saanu mua kisakuntoon, vaan myös opettanu mulle paremman tavan elää. 

Mun ihana body-Essi <3

Saatiin kuitenkin pokaali Jyväskylään, jee! Laura Jyrinki sijoittui kolmanneksi sarjassamme. Onnittelut vielä Lauralle <3  Nyt vois kai sanoo että oon ''elämäni kunnossa'' , mulla on tällähetkellä just semmonen fysiikka ja kunto mitä oon aina halunnu. Tästä on hyvä jatkaa, en tosin tiedä vielä minkä lajin parissa. Sen lupaan että lavalla vielä noustaan!

Tänään voin hyvillä mielin vähän herkutella ja kelailla vielä eilistä kisaa. Huomenna suuntana onkin espanja ja uudet tuulet! :)

Loppurutistus

Helou! Se ois sit loppusuora. Vika viikko jäljellä. Viimestelyä vaille valmis! Mahtavaa ;) Ens viikko meneekin sitten tankatessa ja ulkonäön fiksaamisessa ;) Olo on hiukan haikea, tai pikemminkin tyhjä :D Mutta samalla helpottunut! Mitä sitten kisojen jälkeen? Olisin voinut jatkaa tätä vielä haha:D Tulee ikävä aamuaerobisia auringon noustessa kirpsakassa kelissä. Tietty pian pääseekin vähän eri maisemiin ja lämpötilaan JUOKSEMAAN niitä aerobisia! Voi kuinka ikävöinkään juoksua :) kohta niistä maisemista lisää ;) Mutta on myös ihanaa, että pääsee välillä kavereiden kanssa syömään ulos ja muutenkin relaamaan, sekä saa treeneistä kaiken irti! :) Kaiken kaikkiaan tosi positiivinen ja ihana kokemus :)

Vikoja kuntokuvia:

Tällä viikolla ekaa kertaa dietin aikana iski heikotus. Iltapäivät ja illat olisin valmis vaan löhöömään :D Mutta hyvä, että vasta tässä vaiheessa! Oon ollu onnekas. Koska oon kuullu, että osalla on koko dietin ajan heikko tunne. Musta taas on tuntunu, että oon ollu kunnon duracell-pupu ja sinkoillu sinne sun tänne :D Mutta me ollaan yksilöitä, jokainen reagoi eritavalla :) Treenit siis piti sijoittaa aamuun, koska illalla en olisi millään pystynyt. Yhtenäpäivänä kuitenkin oli pakko treenata iltapäivästä. JA SEN KYLLÄ HUOMASI. Fiilis oli että: ''Ei en pysty, nyt en vaan kertakaikkiaan pysty''. En muista millon viimeks keho ois pistäny hanttiin, kun oli kyse treenistä. Siitä asiasta mistä nautin enemmän kun mistään. Noh hammasta purren, menin salille vaikka olo oli tosi heikko. Treeni sujui hyvin, paitsi palautumiseen meni enemmän aikaa. Sitten treenin päätyttyä tunsin sen, mitä en muista tunteneeni moneen, moneen vuoteen. MÄ TEIN SEN. Vaikka kuinka heikotti ja oli paha olla. Se voittaja fiilis kun tuntuu, ettei millään jaksa, mutta kuitenkin saa itsensä ylös ja tekee mitä täytyy. Se palkitsee. Tän takia mä tätä teen! Se oli kun potku persuuksille. Mut elämähän koostuu pienistä iloista, eiks se niin mee? :)

Oltiin mun parhaan kaverin kanssa osteleen viimeistelyviikon jutskia!

Asiasta toiseen! Mulla on tässä toinenkin jänskä juttu tiedossa. Kisojen jälkeisenä maanantaina, tää mimmi suuntaa espanjan lämpöön. I can't wait ;) Mennään sinne kavereiden kanssa työharjotteluun ja tullaan takasin kesän alussa. Kiva päästä tsekkaa espanjan treenipuitteet ja paikallinen sali!Yritän ottaa sieltä paljon kuvia ja päivitellä blogiakin jossain välissä :) Laitan tänne kuitenkin vielä fiilikset kisoista, ennen espanjaan lähtöä. Tässä ruetaan pikkuhiljaa jännittämään ja valmistautumaan koitokseen ;) Tsemppiä kaikille kisaajille! Me kaikki ollaan tehty suuri työ ja ollaan jo voittajia! Kultsalla nähdään ;)